Pyörämatkoja vuoristoon

Ensimmäistä kertaa elämässäni pyöräilin vuoristossa 2012 Italian Gardajärvellä. Fillarin vuokrasin Torbolen Carpentari-liikkeestä, varasin toki etukäteen. Hieno aivan uusi maantiefillari, Pinarello. Vuoristoajojen vasta-alkajalle olisi kyllä pitänyt olla kevyemmät välitykset. Alkuun olin vuorenrinteillä aika shokissa. Kertaakaan en joutunut kuitenkaan kääntymään mäestä takaisin. Italian-matkani huipentui 17 kilometrin yhtäjaksoiseen jyrkkään nousuun Avio-nimisestä kylästä, Passo di San Valentino, yli 1250 nousumetriä huipulle.

Passo di San Valentino oli yksi kauneimmista teistä

joilla olen ajanut, pusikkoista rehevää vuorenrinnettä, 

huimia kallioita, kiva spagettitie. Varsinainen nousu alkoi tästä.

Garda oli kaiken kaikkiaan kiva paikka heinäkuussa. Järven rannalla oli kuuma, mutta vesi oli melko viileää, Gardajärvi on syvä ja lähdepitoinen. Jos halusi viileämpää, kannatti lähteä heti aamusta vaijerihissillä vuoren harjalle. Myöhemmin päivällä jonot kuljetukseen kävivät sietämättömän pitkiksi.

Tuolla reissulla fillarointi ei ollut vielä pääosassa. Vuokrattiin auto Venetsiasta, tavattiin kavereita Gardalla.

***
Seuraavan fillarikaukomatkani tein Mallorcalle. Majoituin Peguera-nimiseen kylään Mallorcan lounaisrannikolle. Paikalla oli tenniskeskus, jossa Rafael Nadal oli joskus pelaillut. Vuokrafillarin (Cube, kolme eturatasta) olin varannut etukäteen kylän hotellilta Huerzelerin palvelusta.

Mallorca on todellinen fillaristien saari. Paitsi ammattilaisia, siellä leireillee myös todella paljon maantiepyöräilyn harrastajia. Sen näkee myös liikenteessä. Paikalliset ovat hyvin tottuneita pyöräilijöihin ja osoittavat heille kunnioitusta ja antavat tilaa tiellä. Saarella on suhteellisen vähän liikennettä mutta paljon hyvin päällystettyjä teitä. Länsirannikolla on upeat vuoret, keskellä hienoja pieniä oliivi- ja viiniteitä, jos haluaa ajaa tasaisemmalla.

Fillaroinnin kannalta ideaali majapaikka Mallorcalla olisi todennäköisesti jossain Bunyolan tienoilla sisämaassa josta saaren korkein nousu Puig Majorille on tavoitettavissa ja samoin Orientin-Alarón hieno reitti. Toisaalta sieltä pääsee myös alavamman maan reiteille, joita on mukava vetää välipäivinä. Mallorcalla 78 kilometrin lenkillä nousumetrejä kertyi melkein 1800, saman verran kuin Helsinki-Myrskylä-Helsinki-reitillä (208 km). Mallorcalla vuoret eivät ole läheskään yhtä korkeita kuin Pohjois-Italiassa, mutta kun pienempiä jyrkkiä nousuja on paljon, nousumetrejä kertyy. Mallorcankin maisemat ovat huikaisevia.

Mallorcan-matkani sykähdyttävimmät kokemukset tulivat varhaisella lähdöllä maaseudun pikkuvuorille, metsäisen tien reunoilla oli kilejä, usvaa, kotkia

Seuraavassa päivityksessä kerron vuoden 2014 joulukuun matkastani Koillis-Espanjan Gironaan.