Venceen on vain 14 kilometriä Nizzan lentoasemalta, joten ajattelin että taksi on ok valinta siirtymävälineeksi. Muuten ok, mutta lauantain lento saapui niin että olin taksissa 18.15 ja kuudelta oli tullut iltataksa päälle. Fixed price 71 euroa! Piti ihan soittaa vuokraemännälle, että onko oikea taksa vai huijaako kuski. Oli se paikallinen normi.
Majoituksen olin googlannut, studioyksiö uima-altaan rannalta, grilli käytössä, oma pikku keittiö. Olisi sinne jopa kolme henkeä voinut majoittaa. Oikein hyvä yhdelle + pyörälle.
Olin kyllä netistä pannut merkille, että kauppaan taitaa olla ainakin kilometri. Minua vastaanottanut paikallinen vuokraemäntä oli vähän ihmeissään ettei minulla ollut autoa, oli sitä mieltä että matka pikkukaupungin keskustaan, 1,2 km, on absoluuttisesti mahdoton kävellä. No, onhan siinä 120 nousumetriä, paikoin yli 10 % jyrkkyyttä.
Studioyksiö keittiöllä, wifi mutta ei aamiaispalvelua.
Uima-allas avattaisiin vasta toukokuun puolivälissä
Rouva kertoili kaikenlaista kunnes oli pakko kysyä, monelta paikalliset ruokakaupat suljetaan, kun ei ollut aamiaistarvikkeita vielä. Rouva ei oikein tiennyt mutta epäili että kahdeksalta, ja kello oli jo puoli, mutta hän vain jatkoi selityksiään, mm. kirjoitti painettuun karttaan, missä on pohjoinen ja missä etelä...
Lopulta hän tajusi muutaman kerran vihjattuani, että nyt pitää lähteä kauppaan. Hän ystävällisesti kyyditsi minut keskustaan. Pelkäsin kyydissä, ajoi todella lujaa kapeita ja mutkaisia katuja, onneksi ei tullut jalankulkijoita vastaan. Tietenkin kaupat olivat juuri suljetut, eli en saanut aamiaistarvikkeita. Jäin kuitenkin keskustassa pois ja söin siellä illallisen. Alaspäin matka kämpille sujui jalan nopeasti.
Katunäkymä Vencen pikkukaupungista. Yksisuuntainen katu jossa kuitenkin saa pyöräillä molempiin suuntiin.
Seuraavassa päivityksessä kerron Välimeren Alppien pyöräilykokemukistani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti